viimeinen%20laihdutus3.jpg

"Olen aina ollut tunnesyöppö. Olen juuri sitä "lasi puoliksi tyhjä" -kategoriaa. Äitinikin usein on sanonut minulle että elän syödäkseni. Ja se kyllä pitää paikkaansa varsinkin kun katsoo mun runsasta kroppaa! Olen ollut lähes koko elämäni ylipainoinen ihan ala-asteelta asti. Rakastan ruokaa ja sen laittamista. Olen kulinaristi. Nautin äärettömästi kun saan suunnitella mitä ruokaa laitetaan ja mitä söisin seuraavaksi. Syön iloon ja suruun. Palkitsen itseni aina ruualla.

Painoni on kuitenkin vuosien aikana vaihdellut. Kesällä 2010 tunsin itseni pitkästä aikaa onnelliseksi kroppani kanssa. Vuoden 2009-2010 asuin yksin ja olin opiskelija. Paino alkoi huitelemaan 100 kg nurkilla. Sitten kävikin hassusti sillä laihduin ihan vahingossa. Aloin kyllä liikkumaan ja vähensin ruokailua. Yhtäkkiä olin laihtunut 15 kg eli painon reippaan 80 kg! Tuolloinkaan en ollut tikkulaiha mutta huomattavasti timmimpi ja mun oli hyvä olla.

 Sitten tapahtuikin ihana asia ja aloin odottamaan esikoistamme. Painoa raskauden aikana tuli n. 16 kg eli olin taas 100 kg painoinen. Synnytyksen jälkeen kilot eivät lähteneetkään vaan siirryin todella huonoihin ruoka tottumuksiin. Meillä kävi paljon vieraita katsomassa vauvaa ja minä halusin aina leipoa jotain. En siksi että oli pakko vaan siksi koska halusin ilahduttaa vieraita. No iltaisin kun saatiin vauveli yöunille alkoi äitin mässääminen. Suolaista, makeaa ja taas vähän suolaista ja päälle makeaa. Paino nousi 105 kg. Tiesin että jotain oli tehtävä. Aloitin Cambridge ruokavalion. Sain tiputettua aika nopeasti painoni 95 kg.

Sitten aloitin odottamaan toista vauvaamme. Paino nousi taas 100 kg hujakoille. Sitten tulikin heinäkuu 2012. Vauvallamme todettiin vakava kehityshäiriö nimeltään anenkefalia. Vauvan pää ja aivot eivät olleet kehittyneet ja meille suositeltiin raskauden keskeytystä koska vauva ei tulisi elämään ja luultavasti menehtyisi ennen raskauden loppua. Oli raskausviikko 22. Elämä pysähtyi. Synnytys käynnistettiin ja se meni ihan hyvin. Pidin sylissä pientä 600 g ja 24 cm kokoista poikavauvaa. Kadotin ruokahaluni surun keskellä ja laihduin. Painoni laski 92 kg. Jatkoin opintoja syksyllä 2012 ja paino alkoi taas nousta lähemmäs 100 kg. Ja hups taas olin raskaana. Tällä kertaa paino ei noussut raskauden aikana kuin 8 kg. Vuosi toisen vauvan syntymisestä olin taas laitoksella heinäkuussa 2013. Meille syntyi terve ja ihana poikavauva! <3 Kuten ensimmäisessäkin raskaudessa kiloja ei laitokselle juurikaan jäänyt. Nyt 6 kk poikamme syntymisestä painoni on pyörinyt 103 kg paikkeilla. 

Tiedän olevani ylipainoinen. Tiedän että se ei ole hyväksi minulle. On vain ajan kysymys kun sairastun kakkosluokan diabetekseen. Kuitenkin motivaatio laihdutuksen aloittamiseen on ollut hukassa. Ennen joulua päätin että tammikuussa aloitan uuden elämän. Haluan voida hyvin. Haluan näyttää hyvää esimerkkiä lapsilleni. Haluan olla energinen ja elinvoimainen. Haluan mahtua vanhoihin vaatteisiini. Haluan näyttää hyvältä bikineissä! 

Viimeinen niitti laihdutusmotivaation löytämiseen tuli rakkaasta harrastuksestani, PartyLite konsulttina toimimisesta. Me konsultit saimme huikean tavoitteen elokuussa. Kun oikein ahkerasti työskentelee koko syksyn pääsee ilmaiselle matkalle Karibialle! Ja hitto minähän paiskoin duunia koko syksyn ja varmistin lentolippuni Dominikaaniseen Tasavaltaan, Punta Canaan! Kun tiesin että matka on saavutettu, tein lopullisen päätöksen. Nyt riittää! Tällä kertaa aion tuntea itseni mukavaksi uikkareissa!!"

 

Tässä mun ajatuksia tammikuulta 2014 ensimmäisestä Cambridge laihdutus postauksesta. Tein hurjan päätöksen ja tein laihdutusprojektistani julkisen. Tästä on kulunut nyt yksi ja puolivuotta. En voi muutakuin ihmetellä, että kuinka uskalsin tehdä tuon! Postailin joka viikko tuloksia kuvien ja kadonneiden senttien ja kilojen kera. Yllätyin kuinka suosituksi kirjoitukseni tulivat. Sain ihan hurjasti lisämotivaatiota tsemppaavista kommenteista. Toki stressasin. Oli pakko onnistua. Ja tässä minä nyt olen! Normaalipainoinen! Kiloja on lähtenyt -32,9 kg! 102,6 kiloinen Fanni on muuttunut sutjakaksi 69,7 kiloiseksi naiseksi!

DSC_0255.jpgDSC_0744.jpgSAM_0329.jpgDSC_0020.jpg

Lähdin selailemaan vanhoja kuvia. Halusin näyttää teille myös sen vanhan Fannin. Kuvakansioissa ei kyllä kovasti kuvia minusta ollut. Välttelin kameraa, koska en halunnut uskoa kuinka lihava olen. Elin kyllä hyvää ja onnellista elämää painoin sitten 100 kg tai en, mutta kyllä minulle tulee suru kun katson noita kuvia. Muistan kuinka olen ylä-asteelta asti haaveillut, että olisinpa hoikka. Jos tippui ripsi tai satuin näkemään tähdenlennon toivoin aina, että olisinpa joskus laiha. Mutta ei sitä auta toivoa, paino ei lähde itsestään vaan sen eteen joutuu tekemään töitä. Mitä enemmän ylipainoa kertyi sitä hankalampi minun oli ottaa itseäni niskasta kiinni. Mutta minä päätin muuttua ja minä onnistuin siinä! Kyllähän se välillä otti koville, välillä taas painonpudotus sujui leikiten! 

viimeinen%20laihdutus4.jpg

Tammikuussa 2014 otin itseäni niskasta kiinni ja varasin ajan paikallisellle Cambridge ohjelman valmentajalle Teija Lehtiselle. Karibian matkaan oli aikaa tasan kymmenen viikkoa. Lähdimme tavoittelemaan, että puntari näyttäisi ennen reissua -20 kg vähemmän. Aloitin laihdutuksen tasolla 1, eli korvasin kaikki päivän ateriat kolmella Cambridge aterialla. Projekti lähti tosi hyvin käyntiin. Ensimmäisen kahden viikon aikana paino putosi -5,1 kg. Nälkäinen en ollut missään vaiheessa, mielitekoja kyllä oli mutta keksein itselleni tekemistä syömisen tilalle. Siivosin, jumppasin crosstrainerilla ja tein remppahommia. Lisäksi tuolloin kävin vielä ahkerasti pitämässä PartyLite kynttiläkutsuja. Yritin pitää itseni mahdollisimman kiireisenä.

Tuleva Karibian matka ja ajatus minusta hoikempana uikkareissa pitivät motivaation korkealla. Ihan ei päästy -20 kg tavoitteeseen ennen reissua, mutta hienosti puntari meni kuitenkin alaspäin 10 viikossa -16,4 kg. laihdutus%2010.jpg

Karibian reissun jälkeen jatkoin projektia hyvällä fiiliksellä. Laihdutin vielä kuusi viikkoa tasolla 1. Paino putosi näiden 16 viikon aikana yhteensä -22,5 kg. Sitten tuli stoppi. En jaksanut enää laihduttaa vaan halusin välillä "nauttia" elämästä. Laihduttaminen on vähän niin kuin elämäntapa. Se tavallaan rajoittaa elämää. En halunnut lähteä illanviettoihin ystävien kanssa, koska tiesin että seuraavana aamuna puntari plussaa. Jotenka siis nautein kesästä. Syksyllä 2014 yritin omin voimin jatkaa projektia, mutta en saanut motivaatiota päälle. Paino pysyi kuitenkin kurissa ja nousi vain muutaman kilon siitä mihin olin alimmilleen päässyt. Olin tosi tyytyväinen itseeni, mutta takaraivossa oli koko ajan ajatus normaalista painoindeksistä johon oli matkaa vajaa -10 kg. Joulu tuli ja meni. Joulun jälkeen vaaka näytti vähän enemmän. Vihdoin sain taas motivaation laihdutukseen ja päätin varata Teijalle ajan tammikuulle 2015. 

DSC_0430.jpg

Tammikuussa 2015 Teija valmentajan puntari näytti 79,7 kg, edellisen kerran kun olin käynyt hänen tykönään toukokuussa 2014 puntari näytti 78,2. Teija oli niin ylpeä minusta ja siitä, että olin saanut painoni pysymään kurissa. Itsellekkin tuli niin hyvä fiilis siitä. Päätimme lähteä tavoittelemaan 70 kg painoa. Olin ensin tasolla 1 muutaman viikon. Sitten pikkuhiljaa aloin siirtymään normaaliin ruokavalioon ja pian en käyttänyt enään Cambridge ateriankorvikkeita vain sain painon tippumaan ihan normaalilla ruokavaliolla. Välttelin hiilareita ja söin tosi kasvispainotteisesti. Olo oli ihan mahtava! Sain myös inspiraation superfoodeihin ja nautin edelleenkin aamuisin MSM- sekä macajauhetta. Toukokuussa 2015 painoni alkoi ensimmäistä kertaa numeroilla 70! Eikä mennyt kuin hetki niin paino alkoi numerolla 6! Ihan mieletöntä. En olisi uskonut, että pystyn tähän!!

viimeinen%20laihdutus2.jpg

Laihduttajan mieli

Kyllähän se on niin, että laihduttajan suurin lihas on jokaisen korvien välissä. Ja tätä lihasta olen joutunut ankarasti treenaamaan. Aikaisemmin kun minun teki vähänkään jotain mieli hankein sen ja söin hyvin mielin. Syönnin päälle iski aina ankara morkkis. Nyt olen oppinut, ettei ole normaalia herkutella joka päivä. Syön viikkoisin terveellisesti ja viikonloppuisin sitten höllään. En laske kaloreita, mutta pyrin täyttämään lautasen kasviksilla ja lihalla. 

 

viimeinen%20laihdutus.jpg

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202015-06-05%20kohtN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202015-06-05%20koht

Minäkuva

Minulla on edelleen vaikea ymmärtää, että en ole enään sairaalloisen ylipainoinen. Onhan se ihan mieletön tunne kun saa kaupasta ostaa koon 36 takin! Mutta välillä kun katson peiliin minusta tuntuu etten ole laihtunut yhtään. Välillä taas jään tuijottamaan, että olenko minä todella tuossa.

Koko vaatekaappi on mennyt uusiksi. Vaatekaupoissa käyminen on niin mahtavaa kun tietää, että voi ottaa minkä tahansa vaatteen ja siitä löytyy minulle sopiva koko! Ei tarvi seikkailla great girls osastolla! Vaatekokoni on pienentynyt koosta 46 kokoon 36-40 vaatteesta riippuen.

Suurimman ahaa elämyksen muuttuneesta vartalostani koin kun ihana ja kaunis siskoni, joka on aina ollut kuin malli mittasi vyötärön- sekä lantionympäryksensä ja meillä ei ollut kuin muutaman sentin ero. Silloin tajusin, että olen todellakin laihduttanut. Sitä ei itse näe itseään samalla tavalla kuin muut. 

Olen kyllä todella tyytyväinen itseeni, mutta toisaalta haluaisin vielä laihduttaa pari kiloa. En halua olla tikkulaiha, olen paljon ennemmin hieman kurvikkaampi nainen. Mutta onko kukaan ikinä täydellisen tyytyväinen itseensä? 

Olen laihtunut -32,9 kg! Rinnanympärykseltä on lähtenyt -29 cm, vyötäröltä 36 cm ja lantiolta -40 cm! Ajatelkaa miten monta voipakettia! Painoindeksini on ensimmäistä kertaa aikuisiälläni normaali! Itseasiassa en edes tiedä milloin olen painanut näin vähän. En varmasti edes ylä-asteella ole ollut näin hoikka. 

DSC_0517.jpg

Muiden ihmisten suusta

Ihmisillä on aina mielipide näihin laihdutus asioihin. Olen kyllä kuullut lähes pelkästään positiivisia kommentteja. Ihmisten kehut saavat minut edelleen punastumaan. Mutta välillä tulee semmonen olo, että hitto olinko minä sitten oikeasti niin lihava? No olinhan minä, mutta en ajatellut itseäni koskaan sairaalloisen lihavana, vaikka toisaalta tiesin että sellainen olin. 

 

Suurin huoli muillakin ihmisillä tuntuu olevan, että pysyykö paino poissa? "Kyllähän sitä laihduttaa, mutta miten saat painon pysymään poissa?". Tämän lauseen olen kuullut niin monesti ja edelleenkään en oikein tiedä mitä siihen vastaisin. Olen tehnyt niin suuren muutoksen, että en huoli kiloja takaisin. 

 

Toinen kysymys minkä kuulen usein on, että miltä nyt tuntuu? No tuntuu aivan mahtavalta! Minä tein sen!! Uskomatonta! Tein totaalisen elämän muutoksen ja onnistuin siinä. 

P35B0630.jpg

Kuinka elämänmuutos on vaikuttanut minuun?

Sama Fanni samoilla ajatuksilla minä olen, oli paino kolminumeroinen tai alkoi se sitten kuutosella. Mutta kyllähän tämä on toisaalta minua muuttanut. Olen huomattavasti itsevarmempi. Elän paljon rikkaampaa elämää. Jaksan paremmin kotona ja töissä. Pystyn näyttämään lapsilleni parempaa esimerkkiä.  Pystyn tekemään asioita mitä en ennen olisi jaksanut. Juosta, kävellä portaita hengästymättä, istua tuoliin pelkäämättä että se menee rikki painoni alla. Lisäksi pystyn käyttämään korkkareita! 100 kiloisena oli pikkuisen haastavaa tepsutella stiletoilla! Nyt se käy leikiten! 

P35B1006.jpg

Liikunta

Kevyemmän askeleen myötä olen innostunut liikunnasta yhä enemmän. Muistan elävästi sen mahtavan tunteen minkä koin vuosi sitten keväällä kun kävelylenkillä päätin kokeilla, että jaksanko hölkätä. Ja minä jaksoin 3 km!! Se tunne! Olin haaveillut, että jaksaisinpa joskus juosta! Nyt olen tehnyt jopa 10 km juoksulenkkejä! Laihdutusprojektin alkuvaiheessa hankein crosstrainerin ja jumppasin sillä lähes joka ilta. Samalla katselin telkkarista lempisarjojani. Ennen olisin lösähtänyt sohvalle leipäkasan kera. 

Yritän nousta joka aamu klo 5.00 tekemään pienen aamujumpan. Youtube on pullollaan todella hyviä jumppavideoita. Lisäksi kodista saa edullisesti kuntosalin hankkimalla vastustusnauhan, millä pystyy reenata kaikkia kropan lihaksia. 

P35B0444.jpg

P35B0233.jpg

Kuinka pysyä tavoitepainossa?

Tätä asiaa välillä jännitän, välillä taas en epäile yhtään ettenkö saisi tämän painon pysymään. Olen projektin alusta asti käynyt joka aamu puntarilla. Minulla on puhelimessa weight drop ohjelma johon syötän aamupainon. Näen heti jos paino alkaa nousemaan ja sitten aletaan tekemään korjausliikettä. 

 

Olen huomannut, että naisen hormonaalisella toiminnalla on vaikutus painoon. Ennen naistenpäiviä minulla nousee aina paino noin kilon verran. Niiden päätyttyä paino palaa normaaliin. En murehdi muutaman kilon painon vaihtelusta. Se on ihan normaalia. Mutta ylärimaksi olen päättänyt 71 kg. Sen yli painoni ei saa enään noussa. 

P35B1017.jpgP35B1160.jpg

Vinkkini laihduttajille

1.Ensimmäinen askel onnistuneeseen painonpudotukseen on kokonaisvaltainen päätös siitä, että muutut. Ei auta laihduttaa ja palata takaisin edelliseen elämään. Kilot tulevat kyllä takaisin. 

 

2. Tee sinulle sopiva painonpudotusaikataulu. Mieti kuinka paljon haluat tiputtaa ja merkitse kalenteriin päivät jolloin painat tietyn verran. Työskentele määrätietoisesti tavoitetta kohti. 

 

3. Keksi uutta tekemistä syömisen tilalle. Aloita vaikka koko kämpän siivous! Uuden ruokavalion myötä tulee mahtava energia ja kuinka hyvä fiilis kun saat kun tulosta syntyy niin puntarilla kuin kotona!

 

4. Valitse tavoitevaate. Laita se roikkumaan vaikka makuuhuoneeseen. Kun iskee herkkuhimo mieti sitä. Tai jokin muu asia! Palkitse itseäsi onnistumisesta vaikka hieronnalla tai uudella kenkäparilla!

 

5. Teippaa jääkaapin oveen bikininaisten kuvia. Itsehän leikkelin koko henkkamaukan bikiniosaston jääkaapin oveen ja katso miten minun kävi! :D

 

6. Repsahduksia tulee, mutta älä lannistu! Jatka vaan sinnikkäästi eteenpäin! :)

 

7. Kerro ystävillesi ja perheellesi että laihdutat. He kyllä tsemppaavat! Mutta älä lannistu poikkipuolisista kommenteista vaan käytä ne laihdutuspolttoaineena! 

 

8. Harrasta liikuntaa! Laihdutuksen tärkein asia on ruokavalio, liikunta ei sinänsä laihduta, mutta auttaa kiinteytymään. Lisäksi minulta liikunta vie makeanhimon ja saan siitä niin hyvän mielen!

P35B0601.jpg

P35B0265.jpg

P35B0654.jpg

Lopuksi

 

Mieti minä tällainen itsekuriton sohvaperuna pystyin muuttumaan niin miksi et sinäkin! Suosittelen lämpimästi kaikille ylipainon kanssa painiville Cambridge ohjelmaa. Tämä on toimiva ja helppo tapa laihduttaa! 

 

Pääsin nauttimaan varsinaista prinsessapäivää viime kuussa kun valmentajani järjesti meille ihan mielettömän päivän! Aamu alkoi meikkauksella ja kampaajalla käynnillä, sitten menimme vaateliike Bloomitiin jossa saimme valita vaatteita ja sen jälkeen meillä on muotikuvaukset taitavan kuvaajan Sonja Hagströmin kanssa. Ihan mieletön ja ennenkokematon päivä.

 

Cambrige ohjelma järjestää joka vuosi vuoden laihduttaja kisan mihin myös minä päätin osallistua! Äänestämässä voit käydä tästä linkistä Minä kilpailen numerolla 15.

 

Haluan myös kiittää teitä rakkaat lukijat. Olen niin todella kiitollinen teidän mahtavista ja tsemppaavista kommenteista! Kiitos että autoitte minua muuttumaan <3 Ja jos näistä minun ajatuksista on apua yhdellekkään ihmiselle joka taistelee samojen ongelmien kanssa olen todella onnellinen!

 

Aivan mahtavan ihanaa viikonloppua jokaiselle! <3


 

Terkuin 

 

Fanni