Noniin nyt alkaa vauvahömppää osa I

DSC_0003.jpg

Tässä alkaa käydä tunnit vähiin sillä haikara on jo aikalailla matkalla. Minulla alkaa huomenna rv 38 ja aamulla matkaamme synnärille käynnistykseen sillä tämä meidän pikku baby alkaa olemaan neljän kilon paikkeilla. Minua jännittää tämä käynnistäminen ihan kamalasti! Sokerit minulla ovat olleet ihan ok ja painoakaan ei ole tullut koko raskauden aikana kuin 8 kiloa. Ihmettelen suuresti siis saamaani painoarviota, mutta toivon että kun kyseessä on poikavauva on hän vain pitkä muttei leveä :D Minä olen perheestäni ainut tukeva ja se on kyllä täysin itseaiheutettu! Sisarukseni ja vanhempani ovat pitkiä ja hoikkia, kuten myös mieheni vanhemmat sekä sisarukset. 

Kävin ultrassa kaksi viikkoa sitten ja sain painoarvioksi 3200 g, viikko myöhemmin arvio oli 3900g, joten en oikein tiedä mihin luottaisin. Paikatkin olivat jo auki viikko sitten, joten toivon kovasti että käynnistys ei kestäisi montaa päivää. Edellisestä synnytyksestä on takana vuosi ja  tuolloin meille syntyi 23 viikkoinen enkelipoika. Tämä synnytys käynnistettiin ymmärrykseni mukaan hyvin vahvoilla lääkkeillä sillä sikiö oli kuollut. Lääkitys aloitettiin aamu 9 ja vauva syntyi iltapäivällä kolmen maissa. En ole ressannut koko raskausaikana, mutta nyt minulle on alkanut tulla pieniä pelkotiloja että vauvalle sattuu jotain. Pelkään että jotain menee pieleen. Vuosi sitten lähdettiin synnytyslaitokselta tyhjin käsin, sydän murtuneena ja syli niin tyhjänä. Se tuska mikä lapsen menettämisestä syntyy on niin raskas kantaa. Jos kuulin vauvan itkua esim. televisiosta rintoja alkoi kivistää ja syli oli niin kertakaikkisen tyhjä. En tiedä kuinka olisin jaksanut ilman ihanaa tytärtämme. Hän oli syy nousta ylös joka aamu ja elää. Nyt en malta odottaa että saan pienen elävän pojan syliin ja antaa hänelle kaiken sen rakkauden mikä minulla on. 

Tyttäremme synnytys kaksi vuotta sitten oli ohi 4 h 30 minuutissa ja se onnistui ihan luomuna pelkästään ilo kaasua nauttien. Kovasti haluaisin pitää tämänkin synnytyksen lääkkeettömänä, mutta taitaa olla paras mennä tilanteen mukaan. Ymmärrykseni mukaan käynnistettäessä supistukset ovat paljon voimakkaampia kuin ns. luomusupparit. Kokemuksia olisi tosi ihana kuulla!

Olin vielä viime torstaina töissä vaikka mammaloma alkoi virallisesti pari viikkoa sitten. Hieman harmittaa, sillä toivoin että olisin edes viikon verran kerennyt hengähtää, mutta näillä mennään. Tosin voihan olla, että minut laitetaan huomenna vielä kotia jos laitoksella on ruuhkaa. 

Viikonloppu onkin mennyt touhatessa vauvajuttuja ja tässäpä nyt mitä aion ottaa synnärille mukaan:

DSC_0017.jpgDSC_0016.jpgDSC_0015.jpgDSC_0014.jpgDSC_0013.jpgDSC_0012.jpgDSC_0011.jpgDSC_0010.jpg

Laukkuun pakattuna pienen pieniä poikaviikarille sopivia vaatteita, tuttia ja pehmolelua, muutama sisustuslehti, ehkäpä boxillinen Greyn anatomiaa (johon olen muuten ihan koukussa), hygienia tarvikkeet ja itselle vaatteita. Kamera ja padi mukaan tietty! Niin ja yritän muistaa ottaa mukaan valaiden ääntely cd:n sillä toivoisin kovasti pääseväni lievittämään supistuskipuja synnärin altaaseen. On muuten kamalan hankala miettiä, että mitä laittaa päällensä kun lähtee laitokselta kotia päin.

Haluaisin kuulla minkälaisia synnytyksiä teillä on ollut? Onko ollut iso vauva ja pitänyt käynnistää? Ja varsinkin jos on kokemusta tuosta käynnistyksestä sillä minua rehellisesti sanoen hieman pelottaa koko operaatio! Kun monella tutulla on käynnistetty ja kestänyt monta päivää ja lopulta tehty sektio. Näillä tutuilla oli kyllä kaikilla kyse ensimmäisestä lapsesta. 

Nyt katson vielä yhden jakson Greyn anatomiaa ja ehkä huomenna tähän aikaan kolmesta on vihdoin muuttunut neljä <3